Suomenmaa 110 vuotta -sarja jatkuu. Lehden edeltäjä viipurilainen Maakansa joutui heti alkumetreillä pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin. Lehti oli käytännössä kanveesissa 1910, kun sen taloutta hoidettiin niin huonosti.
Päätoimittaja Antti Juutilainen valmistautui Maakansan osakkaiden kriisikokoukseen kuin syyllinen mestauslavalle. Hän pohjusti lehden kauheaa tilannetta agraariväkeen ja ilmoittajiin vetoavalla artikkelilla pari päivää ennen kokousta. Juutilainen kysyi murheellisena: ”Saako keväthalla lyödä alas Karjalan maalaisliitto-oraan?”
Juutilainen ei jäänyt odottamaan tilaajien ja ilmoittajien vastauksia vaan vastasi kirjoituksensa lopussa: ”me emme luovuta.”
Maakansa: pää pysyi vedenpinnan yläpuolella
Kamppailu ei ollut helppo, koska lehden kertynyttä velkaa oli jouduttu maksamaan uudella velalla. Juutilainen ja hänen perustamansa kannatusyhdistys taistelivat loppuun asti, ja Maakansan pää onnistuttiin 1911-1913 nipin napin pitämään vedenpinnan yläpuolella.
Ratkaisevaa oli, että lehden levikki jatkoi kasvuaan ja 1914 näkyi jo valoa tunnelissa Maakansan levikin nytkähtäessä 7000 kappaleen pintaan. Kasvua siivitti Maalaisliiton kannatuksen nousu Karjalassa.
Maakansan levikkialueeksi muotoutuivat Karjalan kannas, sen maaseutu ja Laatokan rannat Sortavalan seutua myöten. Myös puolueen eteneminen Kymenlaaksossa toi lehdelle uusia lukijoita. ”Vähitellen, vähitellen”, todettiin Maakansan johdossa ja lopulta päästiinkin kuivin jaloin 1920-luvulle.
Matka jatkuu..
