Mitä meistä jää?

Mitä meistä jää?

On taas se aika vuodesta, jolloin kirjakauppojen pöydät, tiskit ja hyllyt pullistelevat tietokirjallisuutta. Kohta tiedämme, mikä kirja voitti vuoden 2018 Tieto-Finlandian. Esiraati on tutkinut ja lukenut koko joukon teoksia maailmankaikkeuden eri osa-aluelta Kirjo on haastavan laaja ja laajenee vuodesta toiseen. Kustantajille on tärkeää saada uudet sukupolvet tietokirjojen pariin ja siksi koukuttavia uutuuksia pitää tulla vuosi vuodelta yhä enemmän. Ne, jotka ovat tottuneet lukemaan, lukevat elämänsä loppuun asti. Tärkeää on saada nuoret kirjojen suurkuluttajiksi. Miten tämä onnistuu digitoituvassa maailmassa?

Nuorten lukeminen näyttää tässä ajassa hyvin hajanaiselta. Tietoa työnnetään syliin joka suunnalta. Yksi silmä- tai korvapari ei riitä havainnoimaan jokaista huomionhakuista huutoa. Tieto tulee esittää kompaktissa muodossa, jotta nuorten kiinnostus ja huomio pysyvät aiheessa, eikä ehdi karkaamaan. Eikä toteamus välttämättä rajoitu nuoriin. Tuotettavan tiedon määrä on yksinkertaisesti yksilölle hallinnoimaton suuruudessaan. Tehokkuuden lisäksi esityksen tulisi olla näyttävää. Painetun kirjan on haastellista kilpailla monien muiden median muotojen kanssa. Digitaalisesti luotu esitys on dyynaminen sisällöltään muokattavuudessaan, liikkuvuudessaan, ja monimuotoisuudessaan. Mahdollisuuksia elävän kuvan tai äänen esittämiseen on aivan toisella tavalla. Kirja painottuu useimmiten tekstisisältöön, jota on vaikeampi muokata painokoneen sammuttua. Lukiessaan nuoret edellyttävät interaktiivista alustaa. Meille vanhemmille lukijoille on riittänyt penkki, pöytä tai sänky. Kehitys kehittyy ja pääskynen ei sano päivääkään. Ehkä vähän karkaa, mutta ajatus pysyi kristillinkirkkaana: kirja on staattinen muuttuvassa maailmassa.

Edustan historiantutkimusta ja siinä henkilöhistorioita, elämäkertoja ja muistelmia. Kirjoitan myös yritysten ja järjestöjen historiikkeja. Tarvittaessa kirjoitan vaikka heinäseipään historian. Olennaista historiantutkimuksessa on kysyä, mitä jää – ihmisistä, yrityksistä, järjestöistä. Ylipäänsä kaikesta. Mitä jää Kimi Räikkösestä, Teemu Selänteestä..Mitä jäi Jean Sibeliuksesta, Urho Kekkosesta, Väinö Tannerista..? Entä talvisodan puolustusministeristä Juho Niukkasesta. Kaikkihan me täällä ollaan pieni hetki vain. Antoisia lukuhetkiä elämäkertojen parissa tulevan joulun juhlapyhinä, joulun ja uuden vuoden välipäivinä ja sen jälkeenkin!! Lukekaamme kuin viimeistä päivää, ahmikaamme uusia asioita, uutta tietoa ja myös ennakointia maailmassa, josta emme vielä tiedä.

Mitä sitten Juho Niukkaseen tulee, hänet voi tilata joulupöytää siihen heti kuusen ja kinkun viereen – tarjoilusuositus kaviaarin kera – osoitteesta https://www.editapublishing.fi/muut/tuote/talvisodan-puolustusministeri-juho-niukkanen-traumana-karjalan-menetys

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.