Tietokirjailijan ammatti on elämäntapa ja kutsumus – hyvä jatke työnarkomaniaan. Onneksi kuitenkin vapaaehtoinen ratkaisu. Modernin tietokirjailijan on kirjoitettava kuin tekstikone. On mietittävä mielenkiintoisia kohteita, joista historiikin voisi tehdä. Sitten idea on myytävä kohteelle, minun tapauksessani yritykselle tai järjestölle. Se ei saa häiritä, että ihmiset eivät kuulemma enää lue painettuja kirjoja kuin ennenvanhaan. Nyt on tarjolla onneksi moderneja ratkaisuja esimerkiksi E-kirjojen muodossa.
Esimerkiksi yrityshistoriikit tarjoavat minulle mahdollisuuksia löytää kuin liukuhihnalta mielenkiintoisia kohteita. Yritykset pitävät ja ovat pitäneet Suomen talouden vauhdissa. Yritykset ovat toimineet osana Suomen taloushistoriaa, poliittista historiaa ja ympäröivää kotimaista ja kanvainvälistä maailmaa.
On mielenkiintoista vertailla suomalaisten yritysten kehityskaaria eri aikakausina ja tuoda käsikirjoituksessa yritysten tarina tähän päivään. Taustalla on ollut sotia, taloudellista lamaa, nousu- ja laskukausia ja yrityksen oman toimialan erilaisia suhdannevaikutuksia.
Varsinaisen tarinan ohessa yleensä teoksen viimeisessä isossa luvussa on avartavaa haastatella yrityksen ja/tai ko. toimialan vaikuttajia. Nämä haastattelut täydentävät yrityksen historiallista kaarta yrityksen perustamisesta nykyhetkeen.
Perinteisen painetun kirjan lisäksi yrityksen tarinan voi esittää elektronisena kirjana, nauhoitteena tai vaikkapa videoesityksenä. Tärkeintä on yritys tai järjestö itse – sen taival ja merkitys Suomessa ja suomalaisille. Kun tietokirjailija onnistuu tässä, hän voi ottaa kuoharit.
